Elämänkoulu ja -kokemus

 Elämänkoululaiset voidaan karkeasti jakaa kahteen ryhmään:

1. Nuoret pulit ja narkkarit, jotka käy kylillä möykkäämässä ja perseilemässä ja ekan turpaanoton/vatsahuuhtelun jälkeen alkaa elämän-kova-koulu öyhötys.
Tosi thug-life, kun ostetaan netistä vähän pilveä, piriä ja subutexia, jonka 50 kiloa painava finninaamainen liimaletti toimittaa kotiovelle. Vitun pellet. 

2. Sitten tämä toinen ryhmä.
Yleensä pitkän linjan kotiäitejä. Saattaa olla kaksi satsia muksuja, ekat 20-vuotiaana hankittuja, toiset +30. Eri isät eri satseilla.
Jeenustavat nuoremmille ihmisille, että "Sitten kun teillä on tätä elämänkokemusta yhtä paljon kun minulla niin blaablaablaa..."
Totuus näistä mammoista on, että on oltu, nimenomaan, kotiäitinä 40 vuotta. Välillä käyty vähän työkokeiluissa tai pätkätöissä päiväkodissa ja lähikaupassa.
Matkustus kokemus on ruotsin/tallinnan laivalta, osa hurjimmista on käynyt Fuerteventurassa tai Kanarian saarilla. Osa ei koskaan missään suomen rajojen ulkopuolella. Eikä edes haluaisi lähteä, pelätään niin perkeleesti ihan kaikkea mahdollista bakteereista lento-onnettomuuksiin ja terroristeista tsunamiin.
Muutettu on kerran tai kahdesti eri paikkakunnalle avioeron takia tai miehen töiden perässä.
Henkisen puolen elämänkokemus rajoittuu ihmissuhde draamoihin, sukulaisten kuolemiin ja perinnönjakoon tai omien lasten ja lastenlasten ongelmiin ja oman lapsuuden traumoihin, joita ei suostuta kirveelläkään kohtaamaan ja käymään läpi.
Jatkuvan siivoamisen ja ruuanlaiton karmiva vääryys, oi tätä kohtaloa!
Ei sillä, uskon että varmasti on rankkaa ja vituttaa kun ei 24/7 kotiduunista saa mitään kiitosta ja kaikki pitää itsestäänselvyytenä, mutta en ihan oikeasti laskisi sitä juuri minkäänlaiseksi elämänkokemukseksi. Se siinä nimenomaan on vikana.
Ja kaiken lisäksi se on ihan itse valittu tie. Muistakaa, että omien valintojen takia kukaan ei koskaan ole sinulle mitään velkaa.

Ihmiset, joilla on oikeasti elämänkokemusta, eivät koskaan leveile sillä, enneminkin kokevat, että sitä ei ole koskaan tarpeeksi ja haluavat kokea ja nähdä lisää. 
He tietävät, että ihminen voi parhaimmillaankin nähdä tästä maailmasta ja ihmiskohtaloista vain murto-osan.
Etiopian 5-vuotiaat katulapset, jotka riipivät elantonsa kaatopaikoilta pysyäkseen hengissä, ovat nähneet enemmän, kuin nämä elämänkokemuksellaan brassailevat n.60-vuotiaat mamsellit. Enkä väitä, että minulla olisi mitenkään erityisen paljon elämänkokemusta, mutta sen väitän, että näillä kotimammoilla ei ole mitään aihetta valistaa yhtään ketään omalla elämänkokemattomuudellaan.

Säästövinkkejä, tuotearvioita ja köyhäilyä

Pirkka paistinpannu (tarttumaton pinnoite)

Meillä on ollut Tefalia ja Hackmania ja tiesmitä. Kaikista pinnoite halkeillut 2-3 vuoden sisällä. Meillä ei ole tiskikonetta, kaikki on aina pesty käsin. 

Pirkka paistinpannu on päivittäisessä käytössä viidettä vuotta ja pinnoite on ehjä. 5/5
Jos ei ole valurauta- tai hiiliteräspannu käytössä niin tämä on hyvä sijoitus.

Lidl sähköhammasharjan vaihtopäät
Samaa tavaraa kuin viralliset Oral-Beet. Paitsi että Lidlin paketissa on enemmän vaihtopäitä ja hintaa muistaakseni 6e. Myös Tokmannilla ja Puuilossa on edullisia.

Siivous
Siivousta inhoavan ihmisen tunnistaa järjettömästä törppöläjästä siivouskomerossa. 

Joka pinnalle oma litkunsa, sutinsa ja ihmeaineensa. 

Yhdellä yleispuhdistusaineella pötkii jo pitkälle. Sille kaveriksi ikkunanpesuaine, rohkeimmat menee fairyvedellä! 

Rulla wettex tms.luuttuja, juuriharja, ikkunalasta ja mikrokuituliina. Lattiamoppi tai lattiapyyhe jos mennään konttaamalla. 

Yleispuhdistusaine voi olla mikä vaan sattuu miellyttämään; tolu, kiilto tai vaikka mäntysuopa. Ekomiehelle etikkavesi ja sooda. Etikkavesi ei myöskään jätä laminaattiin luutunjälkiä. Minulla on vielä lisäksi klorittia wc:n pesuun silloin kun sinne alkaa kertyä pinttymiä (tiedän ettei se ole ympäristölle hyväksi).

Eikä maksa paljjoo!

Hygienia

Ihmisen voi pestä päästä varpaisiin yhdellä pesuaineella. 

Shampoolla, nestesaippualla tai suihkusaippualla. 

Älä käytä hiuksiin kosteusvoidetta sisältäviä tuotteita tai suihkugeelejä. 

Miehillä on aina näitä 5 in 1 pesuaineita, sama periaate toimii naisilla. 

Kaikki suihkusaippuat ei ole hyviä hiusten pesuun, mutta shampoolla voi huoletta pestä ihon. Minusta dermosilin suihkusaippuat on parempia hiusten pesuun, kuin yksikään shampoo mitä olen kokeillut. Herkkäihoisille apteekin Sebamed on loistava.

Ihmisen voi myös rasvata päästä varpaisiin yhdellä rasvalla. 

Vartalolle tarkoitetut kosteusvoiteet toimii yhtä hyvin kasvoilla, kunhan valitsee hajustamattomia tai miedosti hajustettuja tuotteita. 

Tarkista ihotyyppisi ennen kosteusvoiteen ostoa, vartalo ja kasvot voi kuitenkin tarvita erityyppiset rasvat, esim. kuiva iho käsissä ja jaloissa mutta kasvoissa sekaiho. 

Paras yövoide kasvoille on Nivea Creme. Päihittää vertailuissa monet kalliit anti-age voiteet. Ei vedä konkurssiin testata vaikka ei tykkäisikään. On tosi paksu voide, minulle ei päivävoiteeksi kävisi mitenkään.

Luonnollisesti nämä ei sovi kaikille mutta tiedät kyllä itse jos sinulla on hiusten tai ihon kanssa jotain erityistarpeita.

Vaateväriaineet
Osta Dylonin värejä. Ei Nitorin. Nitorit on kanisterista.
Dyloneja saa ainakin meidän paikkakunnalla Puuilosta, K-Citymarketista ja Motonetistä. Upeita värejä. Prismasta saattaa saada vielä Dylonin mustaa Wash&Dye pussukkaa.

Baileys suklaamunat
Ne jätti isot. Maksaa 18 euroa. On onttoja, tietysti. Myös tyhjiä. 4 suklaakarkkia tulee paketissa mukana. Maistuu pahalle, äklö imeliä eikä mitään muuta makua. 18 euroa.

Pirkka silmälasien puhdistusaine
Jättää valoa vasten näkyvät heijastelevat pyyhintä jäljet. En tiedän onko fiksua, mutta itse pesen laimennetulla käsisaippualla ja kuivaan hellästi pehmeällä vessapaperilla. Tulee puhdasta eikä jää läämäjälkiä.

Wilfa vedenkeitin
Maksaa 25-30 euroa. 5 vuoden takuu (säästä kuitti). Meillä on kolme sökähtänyt 3-4 vuoden käytön jälkeen, eli neljäs menossa. Kuitin kanssa ostoliikkeeseen ja uusi tilalle. Reilu 10 vuotta on menty yhden halvan vedenkeittimen hinnalla ja joka kerta on kiva saada uusi. Mukavan näköinen ja pieni kokoinen kun suurinosa muista on isoja rumia rotiskoja. Ainoan miinuksen löysin, kun joku valitti tuotearviossa, että kannu osa kuumuu ja siihen polttaa kätensä. Mitäpä jos otat kahvasta kiinni.

H&M kynsilakat
Aivan loistavia! Ainakin nuo tummat värit mitä olen ostanut. Hinta-laatu paras mitä olen testannut. Suosittelen!

Lisäilen tähän postaukseen juttuja sitä mukaa kun niitä tulee mieleen. 

Kirpparit ja kierrätys

Sekalaisia ajatuksia aiheesta

Ei ole oikeastaan mitään mitä ei kannattaisi käydä kirpputoreilta etsimässä ennenkuin ostaa uutta. Koskee kivijalkamyymälöitä ja nettikirppiksiä. 

Olen ollut 20 vuotta kirppareiden vakioasiakas ja teini-iässä opittu tapa pitää pintansa varmaan loppuelämäni ajan.

Listasin alle omaa ostokäyttäytymistä, koska minua kiinnostaa.

Kirpparilta/käytettynä ostan:
✔Vaatteet

✔Kengät

✔Huonekalut ja valaisimet
✔Astiat ja säilytyspurkit
✔Ruuanlaittovälineet (kattilat, lastat, vuoat)
✔Matot ja verhot
✔Puhelimen
✔Kodintarvikkeet mm.nettijohdon ja säilytyskorit

✔Koriste-esineet yms. höpötykset

✔Pyykkikoneen

✔Korut, paitsi kihla-ja vihkisormukset
✔Kirjat, paitsi ne mitä ei löydy kuin uutena

Uutena ostan:

✔Sukat ja alusvaatteet

✔Paistinpannut

✔Ison osan liinavaatteista ja pyyhkeistä, yksittäisiä myös käytettynä jos löytyy hyviä

✔Elektroniikan (pelikonsolit ja tietokoneen osat & oheislaitteet)

✔Mikron, veden- ja riisinkeittimen, leivänpaahtimen (sähkövatkaimet taitaa olla ikuisia?)

✔Kynät ja toimistotarvikkeet

✔Urheiluvälineet kuten kuntopyörä ja levypainot, käytettynä ei oikein löydy hyviä

Ne mitä tästä puuttuu eli autot, veneet, omakotitalo jutut (esim. ruohonleikkurit) ja penskojen tarvikkeet, ei ole meidän elämässä läsnä.

Sitten kierrätysaiheeseen!

Eli siihen, kun on ostellut kassikaupalla kirppikseltä halpaa tavaraa ja tajuaa, että vidy tätä on liikaa, nää ei mahdu mihinkään enkä tee näillä mitään.

Aiemmin vein itse kirpputorille myyntiin ja se oli aikansa mukavaa. 

Hintalaputtaminen rentoutti ja oli kiva saada tupsuteltuja rahoja vähän takaisinkin. 

Minulle tästä tuli kuitenkin pienimuotoinen ongelma kun huomasin, että rahaa voi saada takaisin niin ei tarvitse olla skarppina omien ostelujen suhteen. Tsot-tsot. 

Nykyään vien kaikki suoraan kierrätykseen, enkä myy itse muuta kuin yksittäisiä rahanarvoisia tuotteita, 20e on minun minimihinta millä "saan" vielä myydä (esimerkkinä hyvät, mutta liian isot maiharit). 

Ostokäyttäytyminen muuttui tämän jälkeen radikaalisti ja sovitan ja makustelen tuotteen nykyään paljon tarkemmin kun tiedän, että tätä ei sitten voikaan myydä eteenpäin.

Ja tosiaan kiitos kysymästä, oli aluksi tuskaisen vaikeaa viedä kierrätykseen ilmaiseksi jätesäkkikaupalla tavaraa, josta tiesi, että olisi saanut satasia myymällä. Kirveli sielussa ja kovasti. Vaan se opetti ja toimitus on jo nykyään yhtä kivuton kuin roskien vieminen. Eh-heh, huono vitsi.

Tähän prosessiin liittyi myös höyrähtämiseksi laskettava KonMaritus. Olin ennen oikein kunnon romuhamsteri ja KonMarin tultua muotiin minäkin innostuin minimalismista, vaikka se ei missään tapauksessa sovi minulle. 

Yritin väkisin luopua vähän kaikesta. 

Paljon lähti turhaa tavaraa, se on myönnettävä, mutta siinä vaiheessa kun on KonMarittanut toppahousut ja kumpparit kahdesti ja juustoraastimen kolmatta kertaa, on touhusta mennyt tolkku. 

Kultainen keskitie on tainnut nyt vihdoin löytyä ja se on kummallista miten voi olla hankalaa tulla sinuiksi ihan vain maallisen kotoa löytyvän tavaramäärän kanssa.

Tehkäähän löytöjä!

Tori.fi huijarit

Näin ehkäiset huijatuksi tulemista:

Pari kertaa kun tulee nettikirppiksillä skämmätyksi niin alkaa miettiä, että miten nämä nilkit saisi kuriin ja näytettyä niille pitkää persettä. Muutama konsti on jäänyt hanskaan ja suosittelen tekemään niistä jokaisen, aina kun raha ja tavara ei vaihda omistajaa yhtä aikaa.

a) klikkaa myyntikuvaa hiiren oikealla ja valitse "etsi kuvaa googlesta" tms. vaihtoehto. Jos kuva löytyy miltään muulta sivulta kuin suomalaiselta nettikirppikseltä samalta myyjältä, älä osta tuotetta. Tuotekuva voi olla netistä kaapattu, vaikka se miten näyttäisi kännykkäkameralla otetulta.

b) pyydä AINA tämä tietty kuva tuotteesta, etenkin jos olet laittanut ostoilmoituksen tai jos myyntikuvia on vain yksi. Pelkkä kuva tuotteesta ei siis riitä; pyydä myyjää laittamaan kuvattavan tuotteen viereen lappu, jossa lukee päivämäärä ja esim. VIRKKUUKOUKKU 666 tai mikä tahansa muu keksimäsi tunnussana. Mikäli tuotekuvaa salasanalapun kanssa ei ala kuulua, kyseessä oli skämmeri. Tarkista kuva myös fotaroinnin varalta, se on yleensä aika helposti erotettavissa.

c) kusiluikku nilkillä voi myös oikeasti olla ko.tuote mutta ei koskaan lähetäkään sitä. Hupiveikko laittaa väärällä nimellä maksutietonsa, kun ovelana luulee, ettei tiliotteelle korjaudu tilinomistajan oikea nimi. Siispä maksa aina ensin tuotteesta vaikka 0.10e tai 1e tai mikä tahansa pikku summa. Katso pikkumaksun jälkeen tiliotteesta, täsmääkö myyjän antama nimi tiliotteella näkyvään nimeen. Jos nimi on eri, älä usko vaikka myyjä miten väittää kaverin, tyttö-/poikaystävän, isän, äidin, sedän tms. tiliksi. Jos kyseessä olisi joku em. henkilöistä, oikea nimi olisi annettu jo tilinumeron yhteydessä. Älä siis maksa loppusummaa enää. Jos tulit jo huijatuksi, niin tiliotteesta näkee huijarin oikean nimen. Sillä tiedolla voi tehdä rikosilmoituksen.

d) epäile myöskin heti, mikäli myyjän nimimerkki on eri kuin maksunsaajan nimi. Esim. myyjän nimimerkki on Annukka Kankkunen ja maksun saajaksi ilmoitetaan Heikki Hepokatti. 

e) ja vielä kerran, vaikka kaikki yllä oleva olisi mennyt putkeen, googleta myyjän nimi ja paikkakunta. Esim. Ville Vilunki Humpuuki. Yleensä tori huijareista on jossain sivulla maininta.

f) isoimmassa vaarassa tulla huijatuksi olet silloin, kun laitat ostoilmoituksen postin kyytiin mahtuvasta tavarasta. Vältä sitä viimeiseen asti, sillä oikein kalastelee huijareita.

Rahoja näiltä paskahatuilta ei yleensä saa takaisin. Suurimmasta osasta on tehty useita rikosilmoituksia ja valitettavasti skoudet ei tee asialle juuri mitään. Nää tyypit on nistejä järestään eikä niillä ole tuloja, luottotietoja eikä mitään mistä ulosmitata varastettuja rahoja.

Kerran olen saanut rahani takaisin ihan perinteisellä uhkailulla. Nilkin nimellä voi aina yrittää salapoliisina etsiä googlesta, että mitäs kaveri puuhastelee vapaa-ajallaan ja onko sukulaisten nimiä näkyvillä esim. facebookissa. Moni säikkyy, jos kysäisee, että mitähän Hilma-Mummo ois mieltä jos saisi tietää touhuistasi? Varsinkin jos on nuori nilkki kyseessä. Oma tapaukseni oli harviaisen, ulkomaalaistaustaisen nimen omaava kaveri, joka paljastui semi-ammattimaiseksi jalkapalloilijaksi. Kysyin, että mitäpä valmentaja tuumaisi sivuduunistasi jos pistän viestiä? Rahat tuli takaisin samana päivänä ja postikulut vielä myöhemmin erikseen.

Turvallisia shoppailuja!

Painonhallinta

Nyrkkisäännöt painonhallintaan on seuraavat:

a) laihdutus tapahtuu keittiössä ja ruokakaupassa
b) kunnon kohotus tapahtuu lenkkipolulla
c) lihasvoiman kasvatus tapahtuu kuntosalilla

Kunnonkohotus voi olla myös pyöräilyä, kuntopyöräilyä, juoksumattoa, stepperiä, ryhmäliikuntaa, uintia, hiihtoa jne.
Samoin lihasvoimaa voi treenata painoilla ja kehonpainolla kotona.
Liikunta ei itsessään hirveästi laihduta, ellei se ala olla todella säännöllistä urheilua ja treenaamista. 

Liikunta AUTTAA PAINONHALLINNASSA. Se vilkastuttaa aineenvaihduntaa, parantaa hormonitoimintaa, virkistää mieltä ja saa painon kanssa kamppailevan ihmisen ajattelemaan välillä muutakin, kuin seuraavaa välipalaa. 

Minulla ainakin jo kävelyllä käynti hävittää usein illalla iskevän makeanhimon.

Sitten se iänikuinen tekosyy: "Ei se kuule ole niin helppoa."
Ei kukaan missään ole luvannutkaan, että se olisi helppoa. 

Se pitää silti tehdä, jos haluaa muutoksia. Se vituttaa. Se on hidasta. Ärsyttävää ja inhottavaa ja vastenmielistä. 

Miksi minä en saa vain olla ja löllöttää ja lihon vaikka muut on laihoja? 

Nelikymppiset väittää, että kun on tuo aineenvaihdunta jo hidastunut niin turha enää yrittää mitään. Ihmisen aineenvaihdunta pysyy samana koko aikuisiän. Se alkaa hidastua vasta 60-vuoden jälkeen.
Jengi alkaa lihoa ja veltostua heti kun napsahtaa ajokortti käteen. Jostain syystä meidän pihapiirissä asuvat, säännöllisesti töihin pyöräilevät plus viiskymppiset on kaikki aika solakassa kunnossa.

Noniin, nyt kun henkisistä tekosyistä on päästy eteenpäin, niin siirrytään pakkoliikunta osioon. Mikään liikunta ei auta, jos se on perseestä, eikä siitä tykkää. Se ei tuota endorfiineja, eikä siitä jää hyvä, rauhallinen ja onnistunut fiilis. 

Eikä sitä lopulta sitten enää tee ollenkaan.
Pahimmillaan esim. salille menee joko väkisin repimään itsensä paskaksi asti, niinkuin allekirjoittanut, tai vain nojailemaan laitteisiin ja voivottelemaan. Aloittaa juoksemaan asfaltilla huonoilla kengillä ja sitten on nilkat, polvet, lonkat ja selkä kipeät.
Uskon vakaasti, että jokaiselle löytyy laji, josta tykkää tai jota sietää edes sen verran, että oppii ajan kanssa tykkämään. Puoli vuotta on ok aika testata. 

Minä yritin 5 vuotta käydä väkisin salilla, sain monesti pahoinvointikohtauksia ja migreeniä treenin jälkeen ja kerran nousi kuumekin. Ei kovin fiksua. Lopulta älysin lopettaa sen, ostin kotiin kuntopyörän ja käsipainot ja aloitin kävelylenkit. Huomattavasti kevyempää, mutta pystyn yhdistämään näihin sarjojen katsomisen ja musiikin kuuntelun, joka ylläpitää motivaatiota ja säännöllisyyttä. En minäkään tykkää liikunnasta sen itsensä takia!
Luulen, että isolla osalla painon kanssa kamppailevista on "mahtavia" muistoja koululiikunnasta...

Lisäksi oman epäonnistumisensa voi varmistaa sillä, että yrittää tehdä kaikki elämäntapamuutokset yhtäaikaa. Yksi kerrallaan, itse valitsemassasi järjestyksessä.

Vippaskonstiosio:

Kaikki te tiedätte mitä on terveellinen ruokavalio ja mitä pitäisi syödä ja mitä ei. 

Tässä kumminkin pari juttua joista koen tarvetta päteä, niinkuin blogini pääasiallinen tarkoitus on.

Jos painoa on kertynyt valtavasti niin lääkärin ja ravitsemusterapeutin ohjeistuksella voi kokeilla esim. ketogeenistä ruokavaliota määräajan, että saa painoa ensin nopeasti pois, mikäli rankka ylipaino uhkaa jo terveyttä. 

En tiedä mikä ero on keto-ruokavaliolla ja karppaamisella, mutta aion sohaista nyt murkkupesään, karppaajat kun pääsääntöisesti ovat erittäin aggressiivista porukkaa. Uskon, että suurinosa karppauksen aloittajista tekee saman "mokan" kuin minä tein aloittaessani. Söin ennen nuudeleita, makaroonia, vaaleaa leipää yms. 

Aloitin karppauksen, paino putosi helvetin nopeasti, vatsa ei ollut enää kipeä ja sekaisin, hypomania ja valistus alkoi ja olo oli kuin jumalalla. VILJAT ON MYRKKYÄ!! TUHOTKAA PELLOT!! POLTTAKAA LEIVÄT!! 

Kävikö mielessä, että se mikä jäi pois, oli valkoista, kuitua sisältämätöntä viljaa? Ei. Kaikki vilja on myrkkyä, joku jenkkiläinen entisen lääkärin poika on sen omakustanne tutkimuksella todistanut ja kirjankin kirjoittanut. Vaasan leipomot sponssaa tutkimuksia, jotka puoltaa viljan terveellisyyttä. Korruptiota! Salaliitto!
Toki ihmisillä on erilaiset aineenvaihdunnat ja kaikille ei sama ruokavalio sovi; kissoistakin osa syö mieluummin hiiriä, osa lintuja. Ei ole mitään järkeä olettaa, että joka jätkä voisi syödä samalla tavalla. Osalle viljat käy paremmin kuin toisille, mutta antakaa nyt jumaliste sille täysjyvälle ja kuiduille edes mahdollisuus! Miehelleni ei ruisleipä käy kun se alkaa samantien närästää, hän syö täysjyvä kauraleipää. Minulle ei tämä "kaikille sopiva" psyllium toimi ollenkaan, kemiallinen sodankäynti varsinkin sisätiloissa on laitonta.
Nykyään elän käytännössä ruisleivällä. Ei ole ongelmia nälänhallinnan kanssa, vatsa toimii kellon tarkkuudella ja paino on lähtenyt TASAISEEN MALTILLISEEN laskuun. Kuitu on aika vitun jees. Kuitua saa ilman muuta kasviksistakin. Päivän kuitutarpeen saa täyteen jos syö sekasalaattia 3 kiloa. Helppo juttu.
Keliakia, allergiat ja yliherkkyydet on sitten ihan eri asioita, eipä nyt edes aloiteta niistä tässä.

Psyllium vinkki tähän väliin! Etsi n.2dl korkillinen pullo. Laita pulloon ensin 1-2tl psylliumia ja täytä appelsiinimehulla. Korkki kiinni ja ravista niinkuin viimeistä päivää. Psyllium maistuu ihan paskalle, eikä meinaa liueta kunnolla mihinkään, mutta on tosi hyvää, terveellistä kuitua. Tälleen minä sain sen sekoittumaan nesteeseen ilman klönttejä ja menemään helposti alas, kun testasin sitä aikanaan.

Toinen aika paljon riskialttiimpi vaihtoehto on sellainen kuin All In-syöminen. Olin itse toteuttanut tätä tietämättäni, kun erään kriisin jälkeen lopetin 20 vuotta kestäneen jatkuvan laihduttamisen, josta 11 vuotta karppasin. Ei vaan pystynyt enää ja lapasesta lähti ihan täysin. Pari pellillistä pannaria viikossa + hillopurkki. Aino-jätskipaketti. Sipsiä. Limpparia. Random liputuspäivänä prinsessa kakku. Vaahtokarkkeja. Jatkuva ripuli ja ummetus. Kyllä te tiedätte. Tätä jatkui ehkä 2-3 vuotta. Paino minulla nousi sinänsä yllättävän vähän, 60 kilosta 78 kiloon. Sitten tuli stoppi. Melkolailla yhdenäkin viime kesän lopulla. Ei makea enää maistunut yhtään ja ruisleipä sai kuolan valumaan. Viljat ei enää pistäneetkään mahaa sekaisin ja kipeäksi niinkuin aina ennen. Täysjyvä sellaiset. Annoskoot pieneni kun tulin kylläiseksi nopeammin. Alkoholikaan ei maistu, yksi pullo jotain erikoisolutta hifistellään miehen kanssa silloin tällöin. Nyt vuodessa on paino tippunut 67 kiloon, enää pari kiloa normaalipainoon. Tuohon All In hommaan kannattaa tutustua huolella, varauksella ja miettiä uskaltaako edes kokeilla, lääkärin kanssa juttelu ei liene pahitteeksi. Minä luin tuosta vasta sen jälkeen, kun paino oli jo alkanut tippumaan. Pelottava teoria omalla tavallaan. Kuin hyppäisi kielekkeeltä.

Ps. Keinomakeutusaineet (stevia on luonnontuote) tuhoaa suoliston mikrobit jo pienissä määrin. Jos suolistossa ei ole hyvä bakteerikanta niin painonhallinnasta ei tule mitään.